Language:
Olen tavannut ihmisiä monista eri kulttuureista, maista ja maanosista. Yllättävän usein ja yllättävän nopeasti keskustelut ovat kääntyneet siihen, miltä kenenkin sisäinen maailma näyttää. Usko, tai se, ettei usko mihinkään, on vastaus moneen kysymykseen. Keskusteluissa olemme todenneet, miten usko saa ihmisissä aikaan hyvää: se kokoaa uskovaiset yhteen, antaa tarkoituksen elämälle ja kehottaa meitä kohtelemaan hyvin toisiamme. Keskusteluihin on mahtunut mukaan myös se, miten uskonnon varjolla voidaan aiheuttaa maailmaan paljon pahaa.
Keskustelut ovat antoisia ja raskaita. Usko on henkilökohtaista, enkä osaa sanoa, kuka keskustelukumppaneista uskoo eniten tai vähiten. Se, mihin uskoo, vaihtelee. Omasta uskosta puhuessa sanoja on vähän. Usko on kaikki, mitä minulla lopulta on: se on rauha elämän ja kuoleman kanssa. Miten puhuisin siitä?
Näin pohdiskelee Anna Majuri omassa blogikirjoituksessaan. Lue koko teksti täältä.