Viime kesänä peltosuviseurojen peruuntuessa monet järjestivät Suviseurat omalle kotipihalleen tai mökilleen. Yksi kotisuviseurojen järjestäjistä oli haapajärvinen Elli Myllylahti. Myllylahti kertoo viimevuotisista kotisuviseuroista:
– Suviseurat ovat aina olleet odotettu kesätapahtuma perheessämme. Eikä vähiten viime kesänä, kun olisimme olleet järjestämässä Reisjärvelle aivan omilta tuntuvia seuroja. Kun peltoseurat peruuntuivat, suunnittelimme omat pihaseurat. Vieraitakin saatiin: serkkuperhe ja mummu. Kuunneltiin seuroja sisällä ja ulkona. Pidettiin kioskia, paistettiin makkaraa ja pitsaa sekä keiteltiin keittoa. Pihaseuroihin tuli mukava tunnelma ja nautimme seuroista sekä toistemme seurasta.
Tänä kesänä Myllylahden perheessä vietetään toiset kotisuviseurat ja suunnitelmat jäljittelevät edelliskesää.
– Kioskikyltti on tallessa ja sen paikkaa on jo mietitty. Toive on, että saisimme pysähtyä arjen kiireen keskellä Jumalan Sanan äärellä, iloita perheestä, ystävistä ja siitä, kuinka Taivaan Isä tuo armonsa sitä kaipaavien luokse, Myllylahti visioi.
Suviseuratunnelmaan voi päästä myös ilman ulkoisia järjestelyjä. Pihtiputaalaiselle Irja Tiaiselle riittää, että hän avaa Kesäseuraradion.
– Viime kesän Suviseurat vietin yksin kotona radiota kuunnellen. Mieleeni jäivät aurinkoiset kesäpäivät ja täysi rauha kuunnella Sanan runsasta antia. Kesäseuraradion väliohjelmatkin olivat toinen toistaan mielenkiintoisempia. Jäi tietenkin puuttumaan juhlapäivien toinen puoli, ystävien tapaaminen. On monia pitkältä ajalta tuttuja, joita tapaa vain kerran vuodessa Suviseuroissa, kertoo Tiainen.
Myös tänä kesänä Tiainen viettää Suviseurat radion äärellä.
– Toivon voivani taas kuulla Pyhän Hengen kirkastamaa elävää sanaa, joka todella ruokkii uskoa yksinäisyydessäkin.
Kuvat: Anniina Lahtisen ja Elli Myllylahden albumeista.