Vaasan seudun luonto on monimuotoista ja vaihtelevaa mäkisistä mäntymetsistä reheviin lehtoihin. Tärkeä elementti on meri ja maankohoamisen myötä jatkuvasti muuttuva Merenkurkun saaristo. Suviseurat pidetään Söderfjärdenissä, mikä on hieno meteoriittikraatteri ja merkittävä kurkien levähdysalue.
Merenkurkun maisema muuttuu maankohoamisen johdosta. Uusia saaria nousee, toiset laajenevat ja liittyvät yhteen. Lahtia syntyy ja muuttuu järviksi ja kosteikoiksi. Maan kohotessa tulevat ensin kaislikko, sarat ja rantakasvit, 30–40 vuoden kuluttua mesiangervo, tyrni ja leppä. Seuraavaksi vuorossa ovat koivut ja pihlajat. Noin 60 vuoden päästä kuusimetsä alkaa viihtyä. Vaihtelevuuden johdosta maankohoamismetsät ovat runsaslajisia ja niissä viihtyy monia harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, kuten esimerkiksi valkoselkätikka. Yhden sukupolven aikana tuttu uimaranta voikin muuttua rantaniityksi.
Merenkurkun saaristo sai Unescon maailmanperintöarvon vuonna 2006. Maailmanperintöalue muodostuu yhdessä Ruotsin Korkean Rannikon kanssa. Saaristossa on ainutlaatuisia jääkautisia muotoja, kuten De Geer- moreenit, joita kutsutaan myös pyykkilautamoreeneiksi. Ne koostuvat tavallisesti noin 5 m korkeista, 10-50 m leveistä ja 100 m pitkistä moreeniselänteistä. Raippaluoto ja Björkön alue ovat parhaita esimerkkejä Suomessa.
Viimeisimmän jääkauden aikana 3 km paksuinen jää painoi maankuoren lommolle. Jääkauden väistyessä maan kohoaminen oli nopeaa, yli 10 cm vuodessa, mutta sittemmin se hidastui. Nykyään maa kohoaa 8 mm vuodessa. Tutkijat uskovat, että maankohoaminen kestää vielä 10 000 vuotta.
Alueeseen voi tutustua meloen, patikoiden opastetuilla luontopoluilla, risteillen tai kalastajan kyydittämänä. Erilasia reittejä on yhteensä 40 km. Tärkeimmät käyntikohteet ovat Svedjehamnin ja Bodbackin vanhat kalasatamat sekä Valassaaret. Moreeniharjanteiden, karikoiden ja umpeen kuroutuvien lahtien maailmaa voi ihailla Svedjehamnin kalasataman 24 metrin korkeuteen kohoavasta näkötornista.
Vaasan seutu tarjoaa upeita retkeilymahdollisuuksia niin maalla kuin merelläkin. Alueen erityispiirre on Merenkurkun saaristo, joka on noteerattu Unescon maailmaperintökohteena. Saaristo avautuu erityisesti veneilijöille, melojille ja kalastajille, mutta autollakin pääsee tutustumaan hyvin säilyneeseen ruotsinkieliseen saaristokulttuuriin ja merelliseen ympäristöön. Vaasan seudulla on panostettu luontomatkailuun. Alueelta löytyy kalastuspaikkoja, koulutettuja oppaita, venekuljetusta, opastettuja retkiä ja välinevuokrausta.
Saaristolaisretki Svedjehamniin
Helposti toteutettavan retken, jolla näkee runsaasti saaristoluontoa ja asutusta voi tehdä Svedjehamniin. Se sijaitsee Korsholman eli Mustasaaren kunnassa. Sinne kuljetaan Raippaluodon sillan kautta, joka on Suomen pisin silta. Se on ehkä Suomen erikoisin kalastuspaikka. Sillalta onkijoita voi nähdä kesäaikaan lähes aina. Tie jatkuu Raippaluodon ja Björköbyn kautta Svedjahamnin kalasatamaan. Kalasatamassa on kesäisin Merenkurkun maailmanperintöinfo sekä idyllinen kahvila. Saltkaretin näkötorniin on noin 600 metrin pituinen kävelymatka. Tornista avautuu upea näkymä maailmanperintösaaristoon ja sen erikoisiin pyykkilautamoreeneihin. Samalla voi myös bongailla merikotkia ja muita saaristolintuja. Jos aikaa on, voi patikoida 4 km pituisen Bodvattnetin kierron entisen merenlahden ympäri.
Merikohde Mikkelinsaaret
Jos haluat lähteä vähän edemmäs merelle, yksi vaihtoehto on Mikkelinsaaret, johon kuuluu noin 300 saarta. Mikkelinsaarten Kummelsärille järjestetään kesäisin koko päivän kestäviä veneretkiä. Saaren entinen merivartioasema toimii nykyisin luontoasemana ja kahvilana. Rakennuksen tornista on hieno näköala. Pihasta lähtee 2 km:n pituinen luontopolku, jonka varrella on jäänteitä kalastusleiristä 1500- luvulta. Merenkurkun saaristossa on erilaisia luonto- ja vaellusreittejä 40 km. Melontavaihtoja voi tutkia Merenkurkun melontakartasta. Mantereen puolella retkikohteita löytyy esimerkiksi Öjenistä ja Öjbergetistä. Mikäli olet kiinnostunut kulttuuriperinnöstä, Pohjanmaan 100 museota ovat tarjolla. Yksi kiinnostava kohde on Merenkurkun venemuseo Maalahdessa.
Lisätietoja: Luontoon.fi ja Merenkurkku, fi sekä Luontokeskus Terranova