Facebookissa
Ota Suviseurat seurantaan Facebookissa, niin saat ajankohtaisimmat tiedot seura-alueelta.
Seuraohjelma
Suviseurojen ohjelma koostuu seurapuheista, virsistä ja Siionin lauluista. Seurojen aikana alueella vietetään kaksi jumalanpalvelusta, kuullaan neljäkymmentä seurapuhetta ja yksi nuorille suunnattu puheenvuoro sekä muutamia laulutuokioita. Puheita tulkataan englanniksi, espanjaksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, venäjäksi, viroksi ja viittomakielelle.
Suviseurojen aikana järjestetään puhujien ja seurakuntavanhinten kokous sekä SRK:n vuosikokous. Kokousohjelma koostuu alustuksesta sekä yhteisestä keskustelusta. Vuosikokoukseen osallistuvat rauhanyhdistysten valitsemat viralliset edustajat. Jokaisesta rauhanyhdistyksestä on paikalla yhdistyksen jäsenmäärään perustuva määrä edustajia. Kokouksessa päätetään sääntöjen määräämistä vuosikokousasioista sekä keskustellaan ajankohtaisista kysymyksistä.
SRK:n perustamisesta 100 vuotta
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen perustamisesta 100 vuottaSRK:n vuosikokouksessa la 28.6.2014 kustannuspäällikkö Ari-Pekka Palola piti juhlaesitelmän aiheesta ”SRK:n perustamisesta 100 vuotta”.
Aloitteen keskusjärjestön perustamisesta rauhanyhdistyksille teki Oulaisten suurten seurojen 1914 yhteydessä opettaja Juho Kustaa Oksa, seurojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oulaisten suurten seurojen 100-vuotismuiston lisäksi Pyhäjoen suviseuroihin liittyy kiinteästi SRK:n perustamisen 100-vuotismuisto. Juho Oksa halusi luoda järjestön, joka toimisi paikallisten rauhanyhdistysten yhdyssiteenä ja neuvonantajana.
Sääntökysymykset ja taloudelliset asiat olivat keskeisiä syitä, joiden takia keskusyhdistys koettiin tarpeelliseksi. Perustamisprosessi eteni hitaasti epävakaista oloista johtuen. SRK:n säännöt hyväksyttiin kesällä 1916, ja yhdistys saattoi aloittaa toimintansa elokuussa 1917.
SRK:n keskeisenä tehtävänä on 100 vuoden ajan ollut vanhoillislestadiolaisten lähetystyön organisointi. Työn painopiste oli pitkään kotimaassa, mutta 1990 -luvulta lähtien ulkolähetystyö on kasvanut voimakkaasti. Pyhäjoen suviseuroissakin on kaksi uutta lippua, Ecuadorin ja Senegalin, merkkinä SRK:n lähetystyön vakiintumisesta näissä maissa.
Julkaisutyö muodostui alusta lähtien lähetystyön aisapariksi. Sen keskeisenä tehtävänä on Jumalan valtakunnan viestin levittämisen lisäksi hankkia varoja lähetystyön tarpeisiin. Kun leirityö sekä perhe- ja diakoniatyö ovat vakiintuneet kiinteiksi osiksi SRK:n toimintaa, on julkaisutyön taloudellinen merkitys entisestään lisääntynyt.
Sata vuotta on pitkä aika. Uudet sukupolvet ovat vuorollaan tarttuneet työhön ja kantaneet vastuuta siitä. Näin kristillisyytemme työ on jatkunut ja jatkuu myös tästä eteenpäin. Jumala on ohjannut työtä ja siunannut sitä tavalla, jota aiemmat sukupolvet eivät olisi osanneet kuvitellakaan.
